Pages

Subscribe:

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Suida duida, osaatsä uida, pysytkö pinnalla?



Tiistaina pakattiin kamera reppuun ja suunnattiin Vantaan kautta kohti Tuusulaa. Tuusulasta löytyy upea koirien uimispaikka, jossa myös jopa itsekin voisin käväistä uimassa. Omat uimakamppeeni tosin jäivät vaatekaappiin, joka pisti ärsyttämään paikalle saavuttaessa. Lämpötila taisi lähennellä 27 helleastetta ja vesi oli montussa älyttömän lämmintä. Uimassa vierähtikin useampi tunti, mutta sen suurempia jaarittelematta kuvat saavat kertoa loput.




tiistai 18. kesäkuuta 2013

Reissaamista ja mätsäröintiä


Huhhuh, viihdoin kotosalla, taas on hieman kierretty ympäri Suomea koirien kera. Reissaamisen ohella olemme myös piipahtaneet muutamassa mätsärissä, joka aiheuttikin aika suurta mylläkkää koirapiireissä.

Matkamme alkoi 9. päivä, jolloin pakkasin laukkuni ja suuntasin koirien kanssa kohti Rautatientoria. Alku oli oikein lupaava, tapani mukaan olin aikataulusta myöhässä ja juoksemiseksihan se meni. Oli muuten hienoa juosta noiden laukkujen ja koirien kanssa bussipysäkille, varsinkin kun shetlantilaiset yrittivät pistää leikiksi. En ehtinyt edes pissattamaan koiria, kun näin bussin tulevan. Ei ollut lähellä, etten olisi myöhästynyt bussista - samalla myös myöhästynyt junasta. Junamatka sujui yllättävän nautinnollisesti. Taika nukkui penkin alla ja Medya rauhottui kunnes oli saanut moikata kanssamatkustajan. Hieman yli nelituntinen junamatka kului leppoisasti kännykkää näprätessä ja biologiaa lukiessa (kyllä, olen ajoissa syksyn ylppäreitä varten!)

Joensuussa meitä vastassa olivatkin Inka ja Isla. Selkeästi rakkautta ensi silmäyksellä, sillä Medya löysikin oman kadonneen sielunsisarensa ja mahtavan painikaverin. Merlet viihdyttivätkin toisiaan oikein hyvin koko vierailun ajan, vääränväriset Taika ja Cara mieluummin hengailivat keskenään. Isla oli mitä mainioin leikkikaveri kakaralle, eikä sitä näyttänyt haittaavan pikkukoiran naskalihampaat poskissaan. Noh, onneksi kohta Medya pääsee taas ryönäämään shelttikaverinsa kanssa, kun Isla ja Inka pamahtavat vastaavasti Helsinkiin vierailulle.

Ensimmäinen päivä kuluikin Kolilla hienoissa maisemissa. Kuskiksi ja seuraksi saimme myös Anniinan kera koikkeri Adyan. Maisemat tietysti tuli käyttää hyväksi, joten ei kun kamera laulamaan. Itse säilytin kamerani tosin pitkälti vain repussa, joten kaikki allaolevat kuvat (C) Inka Räsänen.



Koirien osalta Joensuussa ei tainnut muuta maata mullistavaa tapahtuakkaan. Itse sen sijaan pääsin pyörimään Joensuun keskustassa, syömään Dollyssa ja Taitokorttelissa karjalaisia suklaapiirakoita, sekä tietenkin grillaamaan koiranputken juuria!

Takaisin Helsinkiin päädyimme torstaina, puoli kahdentoista aikoihin yöllä. Pitkään en kerennyt kotioloista nauttia, sillä heti perjantaina tunnin hereilläolon jälkeen auto odotti pihassa. Tällä kertaa suuntana kohti Tuusula. Oikein positiivinen yllätys sekä Joensuun että Tuusulan vierailuista oli se, että pentu oli pitkälti sisäsiisti! Molemmissa kohteissa sattui vain yhdet vahingot, mutta muuten asiat tehtiin pihalle! Pidätyskyky pennulla on jo todella hyvä, pitkät yöt se jaksaa pidätellä ja odottaa, kunnes pääsee ulos.

Ja sitten nämä mätsärireissut, sunnuntaina Viikissä ja tiistaina Koivukylässä. Tiivistetysti tulokset: Viikissä Taika pun ei sij, Medya SIN1 BIS3 ja Koivukylässä Taika PUN1 ja Medya PUN1 BIS1.


Noh, joillekkin näytti muodostuvan suureksi ongelmaksi se, että Medya on päästetty mukaan, vaikka sillä ei rokotusten varoaika ole vielä umpeutunut. Tämä ei kuitenkaan ole harvinaista, että jo 4kk iässä olevat pennut ovat mukana mätsäreissä. Nuorimmillaan jo 3kk pentu on päässyt mukaan. Medya on myös käynyt turistina mätsäreissä jo kauan ennen kuin sille edes suunniteltiin varattavaksi ensimmäistä rokotusaikaa. Eli jos se vaikka, apua, jonkun taudin sieltä mätsäristä saisi, se olisi tullut jo.

Molemmilla mätsärikerroilla järjestäjille oli ok, että osallistuimme pennun kanssa. Treeniähän se tarvitsee, seisoskelun se hallitsee mahtavasti, mutta liikkeet ja pöydälläolo ovat vielä treenin alla. Liikkeissä Medyalla on kaksi vaihtoehtoa, neliveto tai kontakti. Pöydällä on taas niin ihanaihanaihana kun tuomari tulee tutkimaan, joten olisi toisaalta mukavaa, jos ne neljä pientä tassua pysyisivät ihan rauhassa siinä pöydällä.

Muille kanssakilpailijoille tämä ei kuitenkaan ollut ok. Viikin match shown jälkeen tapahtuman facebook-tapahtumaan olikin valitettu asiasta, josta syntyikin hieman isompi... keskustelu? kiista?. Samoin Koivukylän mätsäristä löytyi ihmisiä, joita asia kovasti sapetti. Tällä kertaa valitus kohdistui myös suoraan minulle, mutta saa nähdä, löytyykö taas facebookista tai muualta ikäviä viestejä. En ymmärrä, miksi asiasta pitää tehdä niin iso haloo. Facebookissa osa kommentoijista myös huomautti, etteivät mätsärit ole Kennelliiton alaisia kilpailuja. Myös joissakin Open Show:ssa on 4kk ikäiset pennut sallittu, miksi sitten näitä kohtaan ei tehdä samanlaista hyökkäystä? Siksikö, että siellä samanikäiset pennut kilpailevat keskenään, eivätkä näin voi viedä vanhempien palkintosijoja? Epäilen, että meihin ei olisi kiinnitetty mitään huomiota, jos Medyan sijoitukset olisivat olleet täysin päinvastaiset. Noh, onneksi tässä lähiaikoina ei näytä olevan enää mätsäreitä joihin voisimme mennä pahoittamaan muiden mieltä "alaikäisen" pennun kanssa. Medyan kanssa ensisijaisesti kuitenkin haetaan _treeniä_, ei niitä palkintoja. Taika taas konkarina voi yrittää napsia niitä sijoituksia.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kysyin aikaisemmin lukijoilta, millainen on hyvä kuva ja millainen kuva jää mieleen. Suurempia jaarittelematta katsotaan, millaisia vastauksia sain ja millaiset ovat vastaajien onnistuneimmat otokset!

Rebecca, Kolme muuttujaa




"Mun mieleen jää semmoset missä on kiva värimaailma ja vauhtia/toimintaa, tai posekuvista sellainen totinen ja vangitseva katse. Ihmiskuvissa taas tausta ja kaikki nää rekvisiitatkin merkitsevät paljon, toki asennot, suun asento, yleisilme etc ovat tärkeässä asemassa. 

Tässä mun mielestä koiralla on todella voimakas ja vangitseva katse, tykkään mielettömästi koiran ilmeestä. Asettelu ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta jooh. Bokeh on siisti ja värit kauniit. Ne on vähän synkät, mutta se ei kuitenkaan tee kuvasta turhan tummaa."


Milena, Nana & Rilla




"Juuri eilen itsekin mietin tätä samaa aihetta, kriittisyydestäni omia kuviani kohtaa. Monet tunnelmalliset kuvat jäävät julkaisematta, koska en muuten ole tyytyväinen niihin. Aina tuntuu joku olevan huonosti kuvissa, milloin koirat eivät näytä edustavilta tai kuvan värimaailma on liian synkeä. Tuntuu, että välillä voisin vähän hellittää, koska tietokoneen syövereihin on hautautunut monta hauskaa tapahtumaa ja hetkeä ja joita en vain ole halunnut laittaa esille, koska niissä on huono tausta tms.

Onnistunut kuva jää mieleen. Ei kuvan tarvitse olla teknillisesti priimaa vaan kyllä se tunnelma ja sen tietyn hetken oikea vangitseminen kuvaan on se mikä tekee kuvasta hyvän.

Omista kuvistani ehkä tällä hetkellä eniten pidän tästä kuvasta. Se ei ole perus poseerauskuva ja puun lehdet jää kivasti tuohon etualalle tuomaan väriä. Vielä enemmän tykkäisin kuvasta jos Rillan karvat eivät hapsottaisi niin paljoa. :D "

Pinja, Jediritareita oomme kaikki




"Itse tykkään kaikista eniten vauhdikkaista kuvista, ehkä siksi että ne on hankalempi saada onnistumaan. Ainakin jos koirassa piisaa vauhtia! :D Omasta mielestäni onnistunein kuvani on tämä. Vaikka siinäkin jäävät jalat vähän kuvan ulkopuolelle. Mutta aina ei voi kaikki onnistua!

Onnistuneessa (koiran) poseerauskuvassa on värimaailmalla mielestäni erittäin suuri merkitys, siksi ne eivät aina onnistu niin hyvin, vaikka ideana kuva olisikin hieno. Joskus siinä vain jää jokin tökkimään."


Elina, Kehäketut




"Itse opettelen valokuvausta ja koirat on erinomainen aihe, niitä kun nyt sattuu pyörimään jaloissa muutama :D Tässä yksi lempikuvistani ja blogissa aiheesta lisää piakkoin :)

Tykkään kuvista, joissa on jotakin erityistä, mistä ne jää mieleen: värimaailma, aihe, asetelma, tunnelma. Tuossa omassa lempikuvassani koiran persoonallisuus tulee hyvin esille ja se on onnistunut teknisestikin, kerrankin :DD"


Kirsi, Kolme plus yksi




"Mulle kaikissa kuvissa on tärkeintä tunnelma ja idea + toteutus. Jokainen osaa nykyään ottaa suht. laadukkaan kuvan, mutta ei se mieleen jää, ellei siinä ole jotain mikä koskettaa katsojaa. Mieluummin yksi mieleenpainuva kuva kuin tuhat räpsyä."

Janssku, Ajattele suuria mutta nauti pienistä


"Mielenkiintoinen ja hyvä aihe. Itsekkin olen useammat kerrat pohtinut samoja asioita. Omalta koneeltani koira kuvia löytyy ihan liikaa, tuhansia. Ja kuinkahan moni niistä olisi kaikilla osa-alueilla hyvä? Ei varmaankaan hirveän moni, mutta ei haittaa. Minulle itselle jokaikinen kuva on tärkeä ja herättää muistoja, jotka tekevät kuvasta minun mielestäni hyvän. Nämä seikathan eivät tietysti aina välity kuvan katsojalle, joten sellainen kuva, mikä minusta on mahtava, ei välttämättä ole jonkun toisen mielestä yhtään hyvä. Itse en välttämättä kovinkaan paljon ymmärrä tekniikan päälle (vielä.. ehkä jonain päivänä handlaan senkin), mutta minulle kuvista tekee hienoja juuri se idea ja tunnelma.

Pikaisesti tässä selasin muutamat kansiot läpi, ja mietin lempparikuvaani. Hirvittävän vaikeaa! Päädyin kuitenkin tähän."


Oona




"Onnistunut otos vangitsee katseen ja sitä katsellessa tulee hyvä olo :f Se on teknisesti kunnossa asettelun, värimaailman ja kokonaisuuden osalta, mutta se saattaa myös tuoda jotain muistoja mieleen. Hyviä tai huonoja. Tää oma linkkaamani kuva tuo itelleni hyvän mielen ja tykkään etenkin sen väreistä. Toi tuo mulle mieleen ihanan keväisen metsälenkin koiran kanssa :f"